Katsomme vaimon kanssa paljon realityä.
Keskustelemme paljon. Painamme mahdollisuuksien mukaan ohjelmia pauselle. Yleensä katsomme tallenteita juuri tästä syystä.
Eilen katsoimme Ensitreffit Alttarilla Tanska ohjelmaa, ja sitä miten yksi osallistusa pisti vaimon silmään. "Hän on erityisherkkä." Hän käytti kieltä, osoitti huomioita tavoin jotka osuivat vaimoni silmiin. Hän mm puhui siitä että hänen puolisollaan on hyvä asenne. Tästä puhuimme lisää.
Erityisherkän kielessä asenne tarkoittaa jotain paljon enemmän kuin vain mielellistä asennetta. Kyse on enemmän siitä miten kantaa koko olemisen, siitä miten on läsnä kaikessa. Tämä on vastakohtana siihen miten joskus lankean vanhoihin kuvioihin, rajallisiin toimintatapoihin, toimimattomiin kaavoihin ja vaimoni aistii tämän välittömästi. Laskeudun ikäänkuin olemisen keskeltä johoinkin suppeaan vanhaan itseään toistavaan kaavaan. Vaimoni tuntee tämän eikä voi sietää sitä, kuinka valitsen itselleni pienemmän roolin kun tarjolla olisi se osa mihin minut on tarkoitettu ja mikä oikeasti olen. Rooli on rajattu, pieni sivupäätelmä, ahdas ei-minä, joka ei missä kohtaa sitä minää joka oikeasti olen. Yksinkertaistaen. Leijona vetää päälleen lampaan taljan ja esittää lammasta.
Olen kuitenkin se mikä olen.
En yhtään vähempää.
Pic: Nicebleed
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti